Kilpailukykyä ja säästöjä terveemmän työyhteisön avulla

Jo yhden sairauspoissaolopäivän väheneminen maksaa terveysinvestoinnin takaisin.

Yhden sairauspoissaolopäivän kustannusvaikutus työnantajalle on keskimäärin noin 350 - 450 €. Ennenaikainen työkyvyttömyys kuormittaa taloudellisesti eniten suuria yrityksiä, mutta myös pienemmille yrityksille aiheutuu kustannuksia ja merkittävää haittaa osaamisen poistumisena yrityksestä.

Varhainen riskien tunnistaminen ja terveyskäyttäytymisen vaikutusten ymmärtäminen auttaa sairauksien ennaltaehkäisemisessä, työntekijöiden jaksamisessa ja yllättävien kustannusten minimoimisessa.

Genomitiedolla pystytään tarkentamaan merkittävästi riskiarviota ja lisäämään yksilöiden motivaatiota tarvittaviin elintapamuutoksiin terveyden ylläpitämiseksi. Yhteistoiminta työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa takaa parhaan mahdollisen lopputuloksen vaikuttavuuden kannalta.

Tarjoa Negen genomianalyysi henkilökunnan etuudeksi tai ota ne osaksi työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa.

Kansansairaudet ovat merkittävä taakka työnantajille ja yhteiskunnalle

Suomalaisten kansanterveyden kalleimpia ongelmia ovat verenkiertoelimistön sairaudet ja tyypin 2 diabetes. Varsinkin tyypin 2 diabetes on Suomessa ja maailmalla merkittävässä kasvussa.

Diabetes on maailmalla ja Suomessa nopeimmin yleistyviä sairauksia. Suomessa diagnoosin saaneiden määrä kasvaa noin 2.5% vuodessa, mutta Diabetesliiton arvion mukaan Suomessa on lisäksi noin 150,000 tyypin 2 diabetesta sairastavaa, joita ei ole vielä diagnosoitu.

Diabeteksen hoitaminen ilman lisäsairauksia maksaa n. 1300 € / henkilövuosi. Lisäsairauksineen kustannus on 5700 € / henkilövuosi. Eikä tässä ole huomioitu hoitoon liittymättömiä kustannuksia, kuten sairauspoissaolot ja ennenaikainen eläköityminen.

Arviolta 15% Suomen terveydenhuoltojärjestelmän kokonaiskuluista johtuu tyypin 2 diabeteksen suorista hoitokustannuksista.

Lähes kaikki elintapasairauksista johtuvat poissaolot voitaisiin välttää

Elintapasairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta voidaan ennaltaehkäistä erittäin kustannustehokkaasti, jos kohonnut riski vain tunnistetaan ajoissa — ennen, kuin sairaus on jo puhjennut tai puhkeamaisillaan.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan suurin osa tyypin 2 diabetes -tapauksista on ennaltaehkäistävissä hyvin yksinkertaisin keinoin, joista tärkeimmät ovat kohtuullinen liikunta ja tasapainoinen ruokavalio. Samaa sanotaan Käypä hoito -suosituksissa. Sepelvaltimotaudin osalta voidaan tehokkaan ennaltaehkäisemisen mahdollistamiseksi tarvita myös lääkehoitoa.

Nykyisin haasteena on, että yli 50% sydän- ja verisuonitautien sairaustapauksista tulee henkilöille, joiden sairastumisriskiä ei arvioitu korkeaksi perinteisillä mittareilla. Genomitieto tarkentaa riskin arviota merkittävästi ja auttaa tunnistamaan oikeat riskihenkilöt.

Finriski-laskurin riskiarvioita on verrattu toteutuneisiin sydän- ja verisuonitapahtumiin riskiarvion jälkeisessä kymmenen vuoden seurannassa. Kävi ilmi, että vain alle puolet sairastuneista olivat kuuluneet korkean riskin ryhmään. Erityisen puutteellisesti riskiarvio on ennakoinut riskiä nuorilla aikuisilla ja kaiken ikäisillä naisilla.
(STM:n genomilakiesitys 2018)

Ennaltaehkäiseminen mahdollistuu varhaisella tunnistamisella

Negen on kehittänyt yhteistyössä THL:n kanssa maailman tarkimman suomalaisille tarkoitetun työkalun sairastumisriskin arvioimiseen. Genomin ja elintavat huomioiva analyysi kertoo ajoissa, jos yksilön riski on koholla.

Monitekijäisissä taudeissa sairastumiseen vaikuttaa sekä perimä että elintavat. Sairastumistapauksia esiintyy kuitenkin merkittävästi enemmän henkilöille, joilla on perimässään riskiä lisääviä tekijöitä. Joissakin tapauksissa sairastuminen saattaa tapahtua yllättäen, ilman merkittäviä elintapariskitekijöitä. Selvittämällä perinnölliset riskitekijät koko genomin kattavalla analyysillä, pystytään riskitekijät tunnistamaan aiemmin kuin millään muulla metodilla ja aloittamaan ennaltaehkäisevät toimet ajoissa sairauden välttämiseksi.

Motivaatiota terveellisiin elintapamuutoksiin

Kokonaisriskiarvio on aidosti hyödyllinen työkalu terveyden vaalimiseen: Yksilöllinen tieto antaa tutkitusti kestävää motivaatiota elintapojen muuttamiseen, jos sille on tarvetta. Tämä tarkoittaa terveempää työyhteisöä ja vähentyneitä sairauspoissaoloja. Myös työterveydenhuollon kulut laskevat, kun ennaltaehkäisy voidaan kohdentaa ajoissa ja oikein.

Perimän ja elintavat yhdistävä riskiarvio on aidosti yksilöllinen ja sitä myöten konkreettisempi, kuin pelkkiin elintapoihin perustuvat riskilaskurit. Suomessa tehdyssä GeneRISK-tutkimuksessa osallistujista yli neljännes ryhtyi konkreettisiin toimiin saatuaan myös perimän huomioivan riskiarvion, ja oli onnistunut pitämään paremmista elintavoista kiinni vielä 18 kuukautta myöhemmin.
Lue lisää täältä: ”Kuluttaja saa genomitiedosta konkreettista hyötyä