Rintasyöpäalttius

Syöpäkasvaimet syntyvät, kun solun toimintaa ohjaaviin geeneihin kertyy virheitä, eli mutaatioita. Perimässämme on kasvunrajoitegeenejä, joiden tehtävänä on hillitä solun kasvua ja jakautumista. Mikäli tällaisessa geenissä on mutaatio, muodostuu geenin koodaamasta proteiinista virheellinen, eikä se pysty enää estämään solun jakautumista. Tämän seurauksena solu alkaa jakautua hallitsemattomasti uusiksi soluiksi. Alun perin terve ja hyvänlaatuinen solu alkaa siten muuttua pahanlaatuiseksi syöpäsolujoukoksi. Solujen muuttuminen syöpäkasvaimeksi vaatii kuitenkin lukuisia mutaatioita, yksittäinen geenivirhe ei tähän riitä. Tämän vuoksi syöpäsairaudet yleistyvät iän myötä geenivirheiden kertyessä soluihin. Syövän varhaisten esiasteiden syntyminen ei ole harvinaista, mutta elimistön omat korjausmekanismit voivat useimmiten ehkäistä varsinaisen syöpäkasvaimen muodostumisen. Mikäli solun kasvua rajoittavat tekijät ja korjausmekanismit estyvät toimimasta, voi lisääntynyt solujakautuminen kuitenkin muodostaa solurykelmän, joka voi kehittyä kasvaimeksi ja edelleen syöväksi. Rintasyöpä syntyy, kun nämä muutokset tapahtuvat rintakudoksen soluissa.

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpämuoto niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Suomessa tautiin sairastuu vuosittain noin 5000 naista ja arviolta lähes joka kahdeksas suomalaisnainen sairastuu rintasyöpään jossain vaiheessa elämäänsä. Miehillä rintasyöpä on sen sijaan harvinainen; uusia tapauksia todetaan vuosittain noin 20-30 Suomessa. Vaikka rintasyöpä on yleistynyt, on taudin ennuste jatkuvasti parantunut varhaisemman toteamisen sekä tehokkaampien hoitomuotojen myötä. Rintasyövän hoitotulokset ovat hyvät; yli 90 % sairastuneista on elossa viiden vuoden jälkeen taudin toteamisesta.

Tavallisin rintasyövän oire on rinnassa oleva kyhmy ja huomattava osa tapauksista todetaan niin, että nainen itse löytää rinnastaan kyhmyn ja hakeutuu sen seurauksena jatkotutkimuksiin. Yleisin kuvantamismenetelmä rintalöydösten arvioinnissa on mammografia, eli rintojen röntgenkuvaus. Alle 35-vuotiailla, raskaana olevilla tai imettävillä naisilla käytetään ensisijaisesti ultraäänitutkimusta. Suomessa järjestetään kaikille 50-69 -vuotiaille naisille mammografiakuvauksin rintasyöpäseulontaa, jonka avulla rintasyövät pyritään havaitsemaan varhaisvaiheessa. Rintasyövän ensisijainen ja yleisin hoitomenetelmä on leikkaus.

Lisätietoa rintasyövästä terveyskirjasto.fi

Rintasyövän riskitekijät

Rintasyöpä on monitekijäinen sairaus, jonka kehittymiseen vaikuttavat useat sekä ympäristöön liittyvät että geneettiset tekijät. Kaikkia rintasyövän aiheuttajia ei vielä tiedetä, mutta riskiä lisääviä tekijöitä tunnetaan kuitenkin monia. Perimän lisäksi sekä elintavat että ympäristö vaikuttavat rintasyövän muodostumiseen. Nuoremmilla puhkeava rintasyöpä (premenopausaalinen rintasyöpä) eroaa osittain yleisemmästä vaihdevuosien jälkeen ilmenevästä (postmenopausaalisesta) rintasyövästä riskitekijöiden suhteen.

Rintasyöpäriski, kuten muutkin syöpäriskit, kasvaa ikääntymisen myötä. Tauti yleistyy vaihdevuosi-iän lähestyessä ja keskimääräinen sairastumisikä on 60-vuotiaana. Yli 60 % rintasyövistä todetaan yli 60-vuotiailla, vaikka joka seitsemäs sairastuneista on kuitenkin alle 50-vuotias. Rintasyöpää ilmenee myös nuorilla naisilla mutta selkeästi vähemmän; Suomessa alle 35-vuotiailla todetaan vuosittain noin 50 tapausta.

Hormonaalisten tekijöiden tiedetään vaikuttavan rintasyövän syntyyn. Sairastumisriskiä lisäävät hormonitasapainoon liittyvät seikat, kuten varhainen kuukautisten alkamisikä ja korkea vaihdevuosi-ikä. Synnyttämättömyys ja korkea ensisynnytysikä (yli 30-vuotiaana) kasvattavat myös rintasyövän riskiä. Rintasyöpäriskiä nostaa myös pitkäaikainen (yli 5 vuotta kestävä) vaihdevuosioireiden hoidossa käytettävä hormonikorvaushoito (estrogeeni- ja progesteronikorvaushoito). Myös nuorella iällä annettu rintakehän sädehoito suurentaa rintasyövän riskiä. Lisäksi monet elintapoihin liittyvät tekijät, kuten ylipaino erityisesti vaihdevuosi-iän ohittaneilla sekä runsas alkoholinkäyttö, lisäävät riskiä sairastua. Terveillä elintavoilla voi pienentää riskiä sairastua rintasyöpään kuten moniin muihinkin sairauksiin.

Rintasyövän perinnöllisyys

Suomalaisnaisten riski sairastua rintasyöpään on noin 12,5 %. Suvussa esiintyvä rintasyöpä viittaa siihen, että riski voi olla tavallista suurempi. Jos naisella on yksi rintasyöpään sairastunut sisarus, kasvaa riski noin 20 %:iin ja riski on sitä suurempi, mitä useampi sukulainen on sairastunut. Kuitenkin vain noin joka kymmenennellä sairastuneista on rintasyöpään sairastunut vanhempi tai sisarus.

Joissain suvuissa rintasyöpää esiintyy poikkeuksellisen paljon; tällöin puhutaan suvuittain esiintyvistä, eli familiaalisista syöpätapauksista. Syöpien suvuittaisen kasautumisen syynä voivat olla geneettiset tai ympäristöön ja elämäntapoihin liittyvät tekijät. Arvioiden mukaan perimä selittää noin 30 % rintasyöpäalttiuden vaihtelusta ja loppu 70 % aiheutuu ympäristöön liittyvistä tekijöistä.

Syöpäsolu tai kasvain ei periydy, mutta geenivirheen seurauksena alttius sairastua syöpään voi periytyä. Useimmiten syöpäkasvaimen kehittymiselle altistavat mutaatiot syntyvät sattumalta yhdessä elimistön solussa ja syöpä saattaa alkaa kehittyä tämän solun jakautuessa uusiksi soluiksi. Joskus kuitenkin rintasyövälle altistava mutaatio on peritty jo valmiiksi vanhemmalta sukusolun mukana, jolloin sellainen on olemassa elimistön kaikissa soluissa, myös rintakudoksessa. Henkilöä, joka on perinyt mutaation, sanotaan ”mutaation kantajaksi”. Tällainen tilanne lisää syöpäriskiä huomattavasti ja syöpä saattaa myös ilmetä tavallista nuorempana.

Perinnöllistä rintasyöpää on syytä epäillä, mikäli suvussa esiintyy poikkeuksellisen paljon rinta- tai munasarjasyöpää tai henkilö sairastuu nuorella iällä, alle 40-vuotiaana. Asiaa voidaan selvittää tarkemmin geenitestein perinnöllisyyslääkärin vastaanotolla. Neuvonta ja mahdolliset geenitutkimukset koskevat usein myös lähisukua. Mikäli perinnöllinen alttius rintasyövälle todetaan, on tehostettu seuranta suositeltavaa. Omatoimista rintojen tutkimista suositellaan kuukausittain. Tämän lisäksi aloitetaan säännölliset seurantakäynnit, yleensä 25 vuoden iästä alkaen tai 5–10 vuotta aikaisemmin kuin suvun nuorin jäsen on sairastunut. Korkean riskin tapauksissa voidaan tapauskohtaisesti harkita ennaltaehkäiseviä leikkauksia, kuten rintojen tai munasarjojen poistoa. Ennaltaehkäiseviin leikkauksiin liittyy kuitenkin paljon pohdintaa. Korkeassa syöpäriskissä olevien mutaatiokantajien löytyminen on tärkeää pyrittäessä syövän varhaisdiagnostiikkaan, seurantaan ja ennaltaehkäisyyn.

Geneettinen riski

Rintasyöpäriskiin vaikuttavat geneettiset tekijät voivat olla korkean tai kohtalaisen riskin aiheuttavia yksittäisiä harvinaisvariantteja eli geenimutaatioita (esim. BRCA1-, BRCA2-, PALB2-, CHEK2-, ATM-geeneissä), tai yleisempiä matalan vaikutuksen variantteja. Geenivarianttien esiintyvyydessä on väestökohtaisia eroja; jotkin variantit ovat yleisempiä tietyissä väestöissä, kun taas toisista ne puuttuvat kokonaan.

Jopa 10 % rintasyövistä kehittyy perinnöllisen alttiuden seurauksena. Näihin liittyy useimmiten jokin yksittäinen mutaatio syöpägeenissä; vallitsevasti periytyvä geenivirhe. Mutaatiot BRCA1- ja BRCA2-geeneissä selittävät noin 30 % kaikista perinnöllisistä rintasyöpätapauksista. BRCA1 ja BRCA2 ovat kasvunrajoitegeenejä, jotka toimiessaan normaalisti rajoittavat solun kasvua ja jakautumista. Näiden geenien koodaamilla proteiineilla on keskeinen rooli solun DNA:n vaurioiden korjaamisessa ja tätä kautta geneettisen materiaalin eheyden ylläpitämisessä. Mikäli BRCA-geeneissä on mutaatio, nousee rintasyöpäriski merkittävästi; BRCA1-mutaation kantajien riski sairastua rintasyöpään 80 ikävuoteen mennessä on noin 72 % ja BRCA2-mutaation kantajien noin 69 %. Geenivirhe siis seitsenkertaistaa sairastumisriskin rintasyövälle. BRCA-geenien mutaatiot lisäävät huomattavasti myös riskiä sairastua munasarjasyöpään; BRCA1- mutaatiokantajilla noin 44 %:iin ja BRCA2-kantajilla noin 17 %:iin. Vajaalla 2 %:lla rintasyöpään sairastuneista on osoitettu olevan BRCA-geenien mutaatio. Syöpägeenin mutaatiota kantavilla naisilla rintasyöpä puhkeaa usein normaaliväestöä nuoremmalla iällä; alle 35-vuotiaista rintasyöpäpotilaista BRCA1-mutaatioita esiintyy 3,5-12 %:lla ja BRCA2-mutaatioita 3-11 %:lla. Miespuolisten kantajien elinaikainen rintasyöpäriski on BRCA1-kantajilla noin 1 % ja BRCA2-kantajilla noin 7 %. Suomalaisista miesrintasyöpäpotilaista 8 %:lla on BRCA2-mutaatio. Miehillä BRCA-geenien mutaatiot lisäävät myös riskiä sairastua eturauhassyöpään, joka mutaatiokantajilla voi kehittyä aiemmin ja aggressiivisempana. BRCA1- ja BRCA2-geenivirheen kantajilla on lisäksi kohonnut riski sairastua haimasyöpään ja melanoomaan (ihosyöpään).

BRCA-geenien lisäksi tunnetaan useita muita syöpägeenejä, joiden virheet altistavat rintasyövälle. Tällainen on PALB2-geeni, jonka mutaatiot voivat aiheuttaa kohtalaisen tai korkean riskin rintasyöpäalttiuden sukuhistoriasta riippuen. PALB2-geenituote toimii kasvunrajoiteproteiinina solussa samassa signaalinsiirtoreitissä kuin BRCA1 ja BRCA2. PALB2 vastaa solussa yhdessä BRCA-proteiinien kanssa geneettisen materiaalin eheyden säilymisestä. PALB2-mutaatiot suurentavat elinikäistä rintasyöpäriskiä 33-58 %:iin riippuen suvun syöpätaustasta. PALB2-geenin perustajamutaatio c.1592delT selittää noin 1 % suomalaisista rintasyöpätapauksista.

Negenin rintasyöpäalttius geenitesti

Negenin rintasyöpäalttiuspaneelissa analysoidaan kolmen korkean ja kohtalaisen syöpäriskin geenin, BRCA1:n, BRCA2:n sekä PALB2:n mutaatioita. Tutkimuksessa analysoidaan 38 mutaatiota BRCA1-geenistä, 21 mutaatiota BRCA2-geenissä sekä suomalaisten yleisin perustajamutaatio PALB2-geenissä. Negenin testipaneeli on suunniteltu tunnistamaan erityisesti suomalaisilla todettuja geenivariantteja. Tutkimukseen sisältyvät variantit analysoidaan genominlaajuisella sirulla vähintään kahtena rinnakkaisena, ja todetut mutaatiot varmistetaan toisella menetelmällä luotettavan tuloksen varmistamiseksi.

Geeni / Variantti
BRCA1 c.5569delC
BRCA1 c.5503C>T / c.5566C>T
BRCA1 c.5467G>A
BRCA1 c.5251C>T
BRCA1 c.5123C>A
BRCA1 c.5117G>A
BRCA1 c.5095C>T
BRCA1 c.5075-1G>C
BRCA1 c.5074+1G>A
BRCA1 c.4689C>G
BRCA1 c.4656C>G
BRCA1 c.4480G>T
BRCA1 c.4357+1G>A
BRCA1 c.4327C>T
BRCA1 c.4183C>T
BRCA1 c.4035delA
BRCA1 c.3785C>A
BRCA1 c.3752_3755delGTCT
BRCA1 c.3706_3707delAA
BRCA1 c.3607C>T
BRCA1 c.3598C>T
BRCA1 c.3485delA
BRCA1 c.3388delT
BRCA1 c.3226_3227delAG
BRCA1 c.3145delT
BRCA1 c.2923C>T
BRCA1 c.2685_2686delAA
BRCA1 c.2599C>T
BRCA1 c.2475delC
BRCA1 c.1805delA
BRCA1 c.1687C>T
BRCA1 c.1504_1508delTTAAA
BRCA1 c.1082_1092delCAGAGAATCCT
BRCA1 c.928C>T
BRCA1 c.737delT
BRCA1 c.594_597delTGTG
BRCA1 c.5266dupC
BRCA1 c.4997dupA
Geeni / Variantti
BRCA2 c.517-2A>G
BRCA2 c.1286T>G
BRCA2 c.2376C>A
BRCA2 c.3847_3848delGT
BRCA2 c.3881T>A
BRCA2 c.4889C>G
BRCA2 c.5303_5304delTT
BRCA2 c.5569G>T
BRCA2 c.6275_6276delTT
BRCA2 c.7480C>T
BRCA2 c.7558C>T
BRCA2 c.7805+1G>A
BRCA2 c.8314G>T
BRCA2 c.8327T>G
BRCA2 c.8332-2A>G
BRCA2 c.8629G>T
BRCA2 c.9117G>A
BRCA2 c.9118-2A>G
BRCA2 c.1813dupA
BRCA2 c.8940dupA
BRCA2 c.4169delT
Geeni / Variantti
PALB2 c.1592delT

Taulukko: Tutkimuksen sisältämät geenivariantit
Päivitetty 2.2.2021

Mitä tutkimustulos tarkoittaa?

Negenin rintasyöpäalttiuspaneelin tulos antaa tietoa sairastumisen todennäköisyydestä. Perinnöllinen alttius ei tarkoita, että välttämättä sairastuu rintasyöpään, vaan että riski sairastua on suurempi kuin väestöllä keskimäärin. Mikäli sinulla todetaan jokin tutkituista geenimutaatioista, tarkoittaa se, että riskisi sairastua rintasyöpään on selkeästi kohonnut. Tällöin suosittelemme sinulle asian selvittämiseksi perinnöllisyysneuvontaa sekä tuloksen varmistamista diagnostisella menetelmällä uudesta näytteestä ennen jatkotoimenpiteitä.

Rintasyöpää voi ehkäistä rintojen omatoimisella tunnustelulla ja seurannalla, säännöllisillä seulontatutkimuksilla sekä tietyissä tapauksissa ennaltaehkäisevillä leikkauksilla kuten rintojen tai munasarjojen poistolla. Suositusten mukaan BRCA1 ja BRCA2 mutaatiokantajien seulonta tulisi aloittaa muuta väestöä aiemmin ja seurantaa tehdä vuosittain. Rintasyöpään sairastumista ei voi kokonaan ehkäistä, mutta terveelliset elintavat pienentävät riskiä geneettisestä riskistä riippumatta.

Syöpägeenin mutaation kantaminen ei tarkoita, että välttämättä tulet sairastumaan syöpään ja voit myös sairastua syöpään, vaikka sinulla ei todettaisikaan geenivirhettä. Negatiivinen tulos ei siis tarkoita, ettet voisi sairastua rintasyöpään, vaan että tutkittujen geenivarianttien perusteella sinulla ei todeta kohonnutta syöpäriskiä. Negenin testiin on valittu mukaan vaikutuksiltaan hyvin tunnettuja mutaatioita, joita suomalaisissa rintasyöpäsuvuissa on aiemmin todettu näissä kolmessa geenissä. On kuitenkin tärkeä huomioida, että testi ei tunnista tutkittujen geenien kaikkia mutaatioita tai muiden syöpäalttiusgeenien mutaatioita sillä geenejä ei analysoida kokonaisuudessaan. Näin ollen muiden geenivirheiden esiintymistä ei voida tutkimuksella poissulkea eikä testi näin ollen sovellu diagnostiseksi tutkimukseksi.

Lue myös:
Rintasyöpäalttius - usein kysytyt kysymykset


Negenin rintasyöpäalttius geenitesti kuuluu osana seuraaviin genomitesteihin:

Negen rintasyöpäalttius Tilaa Negen rintasyöpäalttius geenitesti

Lähteet

Antoniou A.C., Foulkes W.D., Tischkowitz M. Breast-cancer Risk in Families With Mutations in PALB2. N Engl J Med. 2014 Oct 23;371(17):1651-2.

Bevier M, Sundquist K, Hemminki K. Risk of breast cancer in families of multiple affected women and men. Breast Cancer Res Treat 2012; 132(2): 723–8.

Erkko H., Xia B., Nikkilä J., Schleutker J., Syrjäkoski K., Mannermaa A ym. A recurrent mutation in PALB2 in Finnish cancer families. Nature 2007 Mar 15;446(7133):316-9.

Kaikki Syövästä: Rintasyöpä. https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/rintasyopa/. Syöpäjärjestöt. Viitattu 22.6.2020.

Kuchenbaecker K.B., Hopper J.L., Barnes D.R., ym. Risks of Breast, Ovarian, and Contralateral Breast Cancer for BRCA1 and BRCA2 Mutation Carriers. JAMA. 2017 Jun 20;317(23):2402- 2416.

Moller S, Mucci LA, Harris JR ym. The heritability of breast cancer among women in the Nordic Twin Study of Cancer. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2016; 25(1): 145–50.

Mucci L.A., Hjelmborg J.B., Harris J.R. ym. Familial risk and heritability of cancer among twins in Nordic countries. JAMA 2016; 315(1): 68–76.

Rintasyöpä: toteaminen ja ennuste. Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00618. Lääkärikirja Duodecim 5.4.2017. Viitattu 22.6.2020.

Rintasyövän valtakunnallinen diagnostiikka- ja hoitosuositus 2019. https://rintasyoparyhma-yhdistysavain-fi-bin.directo.fi/@Bin/cfea70d608c.... Suomen Rintasyöpäryhmä RY.

Seppälä T., Meretoja T. Geenitieto muuttaa syöpäkirurgiaa. 2019. Duodecim 2019; 135;1830-7.

Syrjäkoski K, Vahteristo P, Eerola H ym. Population-based study of BRCA1 and BRCA2 mutations in 1035 unselected Finnish breast cancer patients. J Natl Cancer Inst 2000; 92(18): 1529–31.

Syöpä suvussa -raportti. Syöpäjärjestöt. https://www.syopajarjestot.fi/julkaisut/raportit/syopa-suomessa-2016/syo.... Viitattu 22.6.2020.

Syöpätilastosovellus. https://syoparekisteri.fi/tilastot/tautitilastot/. Syöpärekisteri. Viitattu 22.6.2020.

Tai Y.C., Domchek S., Parmigiani G., Chen S. Breast Cancer Risk Among Male BRCA1 and BRCA2 Mutation Carriers. J Natl Cancer Inst. 2007 Dec 5; 99(23): 1811–1814.