Negen THL:n yhteistyökumppanina mukana P5.fi-tutkimushankkeessa

Maanantai, 18 maaliskuu, 2019

Johtaako aidosti yksilöllinen ja tarkka arvio sairastumisriskistä parempiin terveysvalintoihin? Koetaanko tieto geneettisestä riskistä hyödylliseksi? Viime vuonna käynnistetyllä P5.fi-tutkimushankkeella pyritään vastaamaan näihin kysymyksiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) aloitti vuonna 2018 uuden tutkimushankkeen ja on nyt valinnut Negenin kumppanikseen toteuttamaan tutkimuksen raportointialustan. Tutkimuksen tarkoituksena on oleellisesti selventää yksilön perimään liittyvän tiedon hyödyllisyyttä terveyden vaalimisessa. Tutkimus rakentuu 2017 käynnistyneen kansallisen FinTerveys-tutkimuksen luomalle pohjalle.

Monien sairauksien ilmenemisen riskiin vaikuttavat perinnölliset tekijät. Näin on varsinkin sepelvaltimotaudin, tyypin 2 diabeteksen ja laskimoveritulpan kohdalla, jotka ovat suomalaisten kansanterveyden yleisimpiä rasitteita. Perimään ei voida vaikuttaa, mutta myös elintavoilla on oleellinen vaikutus sairastumisriskiin. Miten siis motivoida ihmisiä tekemään muutoksia elintavoissa, jos sairastumisriski on koholla?

Yksilön genomitiedosta saama hyöty suurennuslasin alla

Käynnistyvässä hankkeessa selvitetään osallistujien elintapojen, perimän ja aineenvaihdunnan pohjalta kokonaisriskiarvio, ja tämä tieto annetaan osallistujien käyttöön. Ajatuksena on, että yksilöllinen, geenitiedolla tarkennettu arvio sairastumisriskistä voi edesauttaa parempia terveysvalintoja. Perimän huomioivan sairastumisriskin koettua hyödyllisyyttä ei ole aikaisemmin tutkittu tämän hankkeen mittakaavassa.

Osallistujat saavat tuloksensa Negenin toimittaman raportointialustan avulla. Osallistujien antama palaute tiedosta ja sen toimittamisesta on tutkimuksen ydin: Kokevatko osallistujat saamansa uuden tiedon aidosti hyödylliseksi? Jos eivät, perinnöllisten ominaisuuksien selvittäminen tuskin johtaa parempiin terveysvalintoihin. Entä osataanko tieto tällä hetkellä toimittaa ymmärrettävässä ja merkityksellisessä muodossa? Tarkimmastakaan riskiarviosta ei ole juuri hyötyä, jos lukija ei pysty ymmärtämään sen merkitystä. Näihin asioihin tutkimuksessa pureudutaan. Osallistujien kokemuksia seurataan vuosittain vielä viiden vuoden ajan tutkimuksen käynnistämisestä.

Kohti parempaa kansanterveyttä

Viime kädessä tutkimushanke on kansanterveystyötä puhtaimmillaan. Tulokset viitoittavat tietä kohti tulevaisuutta, jossa yksilölliset terveysriskit ovat paremmin tiedossa, ja yksilöllä itsellään on paremmat mahdollisuudet osallistua oman terveytensä ylläpitämiseen. Perimästä saatava tieto saattaa tulla laajemmin osaksi tätä kokonaisuutta.

Hankkeen nimi juontaa lääketieteessä yleistyvästä 4P-toimintamallista, joka kääntyy suomeksi ennustava, ennaltaehkäisevä, henkilökohtainen ja osallistava (englanniksi Predictive, Preventive, Personalized, Participatory). Viides P kertoo tutkimuksen kansanterveydellisestä tavoitteesta (Population health) — yksilöllinen riskiarvio ja hoito, ja toisaalta yksilön oma panos terveytensä ylläpitämisessä, tulevat toivottavasti näkymään lisääntyneinä terveinä elinvuosina koko kansan tasolla.

Lue myös Negenin aikaisemmat kannanotot genomitutkimuksen hyödyntämisestä kansanterveystyössä:
Genomitesti on aikaisin mahdollinen tapa tunnistaa kohonnut sairastumisriski
11.03.2019
Kuluttaja saa genomitiedosta konkreettista hyötyä
05.02.2019

Share this

Genomitesti on aikaisin mahdollinen tapa tunnistaa kohonnut sairastumisriski

Sairastumisriskin tunnistaminen ajoissa mahdollistaa tehokkaan ennaltaehkäisyn, mikä lisää yksilön terveitä elinvuosia ja laskee tuntuvasti terveydenhuollon kuluja. Terveydenhuoltojärjestelmän on otettava käyttöön toimivimmat työkalut kohonneen riskin tunnistamiseen.

Lue lisää

Kuluttaja saa genomitiedosta konkreettista hyötyä

Voiko saatavilla oleviin genomitesteihin luottaa? Entä saako niistä todellista hyötyä? Tässä kannanotossa pyrimme vastaamaan kattavasti molempiin kysymyksiin.

Lue lisää

Kehon rasvaprosentti on tärkeämpi kuin lihaskunto sepelvaltimotaudin ja tyypin 2 diabeteksen riskin kannalta

THL:n ja Oulun yliopiston tuore tutkimus selventää kehon rasvaprosentin ja lihaskunnon toisistaan riippumattomia vaikutuksia verestä mitattaviin riskitekijöihin.

Lue lisää