Suo­ma­lai­set us­ko­vat pe­ri­mäs­tä saa­ta­van ter­veys­tie­don hyö­dyl­li­syy­teen

Perjantai, 8 kesäkuu, 2018

Duodecim julkaisi hiljattain (Duodecim 2018;134:1187–95) tutkimuksen, jossa Haukkala et al. selvittävät suomalaisten suhtautumista perimästä saatavaan geenitietoon ja sen käyttöön. Kirjoittajat luotasivat myös vastaajien tietämystä periytyvistä taudeista. Tutkimuksessa ilmenneet asenteet ja tietämyksen taso ovat ajatuksia herättäviä, joten referoimme artikkelia lyhyesti alla. Suosittelemme myös lämpimästi kaikille asiasta kiinnostuneille alkuperäisen artikkelin lukemista kokonaisuudessaan.

Tutkimuksen vastaajista vain viisi prosenttia ilmoitti, että heillä on omasta mielestään täysin riittävät tiedot geenitesteistä. Sitä vastoin 43 prosenttia vastaajista koki, ettei heillä ole lähimainkaan riittävästi tietoa aiheesta. Tämä siitä huolimatta, että vastaajien tietämystaso oli itse asiassa keskimäärin varsin hyvä. Vastaajille esitettiin kymmenen geenejä ja perinnöllisyyttä koskevaa väitettä, joihin vain yhteen vastasi oikein alle puolet vastaajista. Hyvä tietämys yhdistettynä kokemukseen, ettei vastaaja siltikään tiedä tarpeeksi asiasta, voidaan tulkita tarkoittamaan, että aihealue on vastaajille kiinnostava, ja että he haluaisivat tietää siitä enemmänkin. Kirjoittajat tosin varoittavat, että tutkimuksessa käytetyt kymmenen väittämää saattavat olla nykyajan suomalaisille liian helppoja, eivätkä näin ollen erottele riittävän tarkasti hyvää ja huonoa tietämystä.

Vastaajilta kysyttiin myös heidän suhtautumista erilaisiin asioihin, jotka geenitesti voi paljastaa. Muihin perimästä selvitettäviin tiedon alueisiin suhtauduttiin pääosin myönteisesti, mutta tieto sellaisesta periytyvästä sairaudesta, johon ei vielä ole hoitoa, nähtiin muuta tietoa enemmän pelottavana, haitallisena ja sellaisena asiana, jonka vastaajat vähiten haluaisivat tietää.

Enemmistö vastaajista näki, että geenitestauksella voidaan parantaa ihmisen elämänlaatua ja mahdollisuuksia hallita omaa elämäänsä. Samoin enemmistön mielestä geenitestauksen tulisi olla kaikkien saatavilla, mutta sen täytyy perustua vapaaehtoisuuteen. Enemmistö ilmoitti olevansa huolissaan geenitestien saatavuuden tasa-arvoisuudesta ja mahdollisuudesta, että testaus saattaisi johtaa joittenkin ihmisryhmien syrjintään.

Yhteenvetona, vastaajat näkevät kehittyvässä geenitestauksessa sekä mahdollisuuksia että uhkia. On luonnollista, että ihmiset haluavat ymmärtää tekniikan suomat mahdollisuudet tarpeeksi hyvin voidakseen tehdä oman etunsa mukaisia valintoja. Näin ollen on ratkaisevan tärkeää, että tieto tuodaan koko kansan saataville, ja että palveluntarjoajat neuvovat asianmukaisesti tulosten tulkitsemisessa.

Katso Helsingin Yliopiston tuottama video genomitiedon käytöstä ja mahdollisuuksista

Vastaa genomitietokyselyyn

Share this

Negenin geenitestit osaksi Terveystalon palveluita

Suomen suurin terveyspalveluyritys Terveystalo jatkaa edelläkävijänä ottamalla ensimmäisenä käyttöön Negenin analyysit sairastumisriskin selvittämiseksi.

Lue lisää

Negen THL:n yhteistyökumppanina mukana P5.fi-tutkimushankkeessa

THL ja Negen selvittävät perimästä saatavan riskitiedon hyödyllisyyttä oman terveyden vaalimisessa.

Lue lisää

Genomitesti on aikaisin mahdollinen tapa tunnistaa kohonnut sairastumisriski

Sairastumisriskin tunnistaminen ajoissa mahdollistaa tehokkaan ennaltaehkäisyn, mikä lisää yksilön terveitä elinvuosia ja laskee tuntuvasti terveydenhuollon kuluja. Terveydenhuoltojärjestelmän on otettava käyttöön toimivimmat työkalut kohonneen riskin tunnistamiseen.

Lue lisää